Heinillä ja retkillä 2023

Siinä missä mun retket on yleensä täynnä kommelluksia, niin tällä kertaa oli aivan ihana reissu! Vältyttiin sen suuremmilta vastoinkäymisiltä ja kaikki retken pyhän kolminaisuudet osat olivat kasassa: hyvä ruoka, hyvä seura ja hyvät maisemat.  Lähdettiin mun kouluterkkatyökaverin kanssa retkeilemään Ritajärven luonnonsuojelualueelle Sastamalaan. Etukäteen suunniteltiin vain retkikohde ja ruoat . Ukkosmyrskyt Alpeilla ja kaatosateet tuntureilla ovat opettaneet sen, että suunnitelmat eivät aina toteudu kuten toivoisi ja retkeily on stressittömämpää kun ei "suorita" etukäteen valikoituja reittejä. Vasta parkkipaikalle päästessä katseltiin alueen karttaa ja valikoitiin mihin suuntaan lähdetään. Aurinko paistoi ja alkukesän luonto antoi parastaan, linnut lauloivat ja sääsket suhasivat ilmassa. Pidettiin pieniä juoma- ja lepotaukoja aurinkoisilla kallioilla ja bongailtiin täydellistä lounastelupaikkaa, joka lopulta löytyi Louhen varaustuvan lähimaastosta.     Söin tällä retkell...

  Äitienpäiväviikonlopuksi keräsin luuni Tampereelta Turkuun menevään junaan ja Turusta vielä koko matkan vanhempien luokse Uuteenkaupunkiin. Mennessäni toin mukanani huikean itse tehdyn äitienpäivälahjan , koska kyllähän lasten arkartelut hyvään äitienpäivään kuuluvat, ja pois lähtiessäni vein pussillisen tuoretta raparperiä takapihalta. Mähän olen lapsena syönyt ihan kaikkea mitä meillä on pihalla kasvanut: kriikunoita ja luumuja, raparperiä, viinimarjoja kolmessa värissä, omenoita, päärynöitä, viinirypäleitä, karviaisia ja kirsikoita. Ja myrkyllisiä lumimarjoja... Niitä sai äiti yhtenä kauniina päivänä kaivella suustani pois, mitä mukavia muistoja.    Tein äidille äitienpäivälahjaksi niinkin tarpeellisen ja tärkeän tuotteen, kuin villapaidan avaimelle ! Ihan itse keksin ja toteutin tämän huippuidean. Aika vaikuttavaa, eikö?   Siinä kun pujottelin villapaitaa avaimelle katselin avainnipussa yhä roikkuvaa päiväkodissa tekemääni äitienpäivälahjaa: avaimenperää, jossa...