10. Bergen!

 

25.-28.2. me lomailtiin Jannen kanssa Bergenissä, Norjassa. Keväisessä kaupungissa, jossa lämpötilat oli lähempänä +10 astetta kuin pakkaslukemia. Lunta oli vain vuorten huipulla ja paikalliset ihmiset kulkivat kaduilla kevättakit päällä, siellä tuo mukava Golf-virta taitaa vaikuttaa enemmän kuin Suomessa. Bergenissä sataa keskimäärin 266 päivänä vuodesta, eli voinemme kuvailla itseämme oikein onnekkaiksi kun saatiin 4 peräkkäistä sateetonta reissupäivää!

Reilussa kahdessa tunnissa lentää Helsingistä Bergeniin, maisemina menomatkalla peltoja-metsää-pilviä-merta-pilviä-saaria-Ruotsi-vuoria, tässä nimenomaisessa järjestyksessä. Finnair tarjoilee ilmaista mustikkamehua ja 1-vuotias kanssamatkustaja tarjoilee ilmaista teatteriesitystä, jossa hän ääntelee kuin lintu ja kurkkii penkkien selkänojien takaa. Osa matkasta mentiin pehmeän pilvipeitteen yläpuolella, mutta onneksi loppumatkasta nähtiin jo sitä kauan kaivattua Norjaakin. Korkeuseroja on vaikea seitsemän kilometrin korkeudesta ikkunasta tihrustamalla hahmottaa, mutta tulkitiin lumihuippuiset vuoret muita vuoria korkeammiksi ja vakuututtiin että todentotta, täällä vuorien syleilyssä sitä vihdoin ja viimein ollaan. Bergen sijaitsee seitsemän vuoren välissä, lentokentältä on sinne matkaa reilu 10 kilometriä, jotka me taitettiin totuttuun tamperelaiseen tapaan paikallisella ratikalla. Jokaisen pysäkin kohdalla kuului ratikan radiosta muutaman sekunnin musiikkipätkä ja musiikkipätkän jälkeen norjalaisella aksentilla pysäkin nimi. Bergenin äänimaisema oli kyllä aika mielenkiintoinen ja monipuolinen, siellä aivan kaikki pimputtaa jollain lailla liikennevaloista lähtien. 

 

Meidän hotelli sijaitsi aivan keskustassa, rautatieaseman naapurissa. Se oli nimeltään Zander K Hotel, jossa kaikki tuntui olevan remontoitua ja modernia. Respassa sopersin jotain ruotsin ja norjan sekaista settiä aika hyvällä menestyksellä, itse asiassa niin vakuuttavasti että saatiin hotellin infolappunen norjaksi eikä englanninkielistä turistiversiota. Hotellia valitessa meillä oli kriteereinä hinta, sijainti ja se, että aamupala sisältyy hintaan. Norja on tunnetusti kallis maa ja Bergenistä olikin vaikeaa löytää ravintolaa, jossa yksi annos maksaisi alle 20e. Bongattiin sieltä yksi kohtuuhintainen kiinalainen ravintola ja muuten syötiinkin Burger Kingissä ja paikallisen marketin salaattibaarista. Bergenistä sai muuten aivan samoja Rainbow-merkin tuotteita kuin Suomestakin, mutta merkkinä oli Coop! Ihan samanlaiset pakkaukset ja sisällöt ja kaikki, tulipas kotoisa olo. Ravintoloista ruoat maksoivat vähemmän mukaanotettuina, joten olikin kannattavaa napata take away -boksit kainaloon ja syödä puistoissa tai hotellihuoneessa. Norjalainen hotelliaamiainen oli samantyyppinen kuin Suomessa, mutta puuroa ei ollut tarjolla: sen sijaan kaviaaria, graavilohta ja pannukakkuja oli tyrkyllä niin paljon kuin sielu sietää. Ne aamupalat oli ehkä parasta ruokaa mitä koko reissun aikana saatiin!

Lauantaina me tultiin ja tiistaina lähdettiin, eli kokonaisia reissupäiviä kaupungissa vietettäväksi jäi kaksi kappaletta. Ne me käytettiin vuorilla, erilaisissa aktiviteeteissa ja tottakai myös päiväunia nukkuen. Ostettiin tätä lomaa varten BergenCardit, joilla pääsi ilmaiseksi tai alennuksella nähtävyyksiin ja sai ajella julkisilla niin paljon kuin sielu sietää. Kahdelta päivältä se maksoi suunnilleen 40e. Julkinen liikenne toimi täällä suurinpiirtein samalla kaavalla kuin Tampereellakin, isossa kaupungissa asuvana ja julkisia aktiivisesti käyttävänä kynnys käyttää niitä ulkomaillakin on aika alhainen. Hauskana bongauksena huomattiin, että osa bussien penkeistä sai taitettua taaksepäin tuollaisiksi lastenistuimiksi, joissa oli monipistevyöt pienille matkustajille. 

 

Bergenin rautatieasema

Kaupungin keskustan puistossa oli iso tekolampi, jonka takana kohosi Mount Ulrike.

Keskustassa kierrellessä ilahdutti erityisesti värikkäät talot, jotka olivat keskenään hyvin samaa tyyliä: uudetkin talot oli suunniteltu kunnioittamaan perinteistä katukuvaa. Bryggenissä, vanhassa rahtisatamassa, oli Unescon maailmanperintökohteiksikin nimetyt puiset makasiinit. Kaikista taloista mun suosikkeja oli tottakai vaaleanpunaiset yksilöt. Mä itseasiassa asun Tampereella tällä hetkellä vaaleanpunaisessa kerrostalossa ja Uudessakaupungissa oli meidän kotikorttelissa useita vaaleanpunaisia puutaloja, eli tällaisen värivalinnan omaavat talot ei ole mulle mitenkään erityisen ison ihmetyksen aihe. 

Katukuvan ihmettelemisen lisäksi me käytiin VilVitessä, joka on suunnilleen Heurekaa vastaava tiedekeskus, mutta paljon pienempi. Mites mä tätä kokemusta kuvailisin... Hmm paljon hauskoja ja mielenkiintoisia juttuja, joissa oli tekstit sekä norjaksi että englanniksi. Myös paljon hiihtolomaansa viettäviä norjalaisia lapsia, painotus sanalla paljon. Kierreltiin, katseltiin, kokeiltiin. Mä halusin ehdottomasti päästä polkemaan renkaan sisällä olevaa pyörää, jolla pääsee myös pää alaspäin. Jannesta se näytti niin hauskalta, että sivusta katseleminen riitti hänelle. Sanoisin että ihan hauska paikka, mutta kannattanee mennä vasta myöhäisillä aukiolotunneilla kun isoimmat lapsimassat ovat jo lähteneet kotimatkalle. 

 

Toisena kulttuurikohteena meillä oli Bergenin Akvaario, jossa päästiin näkemään pingviinejä, merileijonia ja saukkoja, sekä tietysti kaloja ja krokotiilejä. Tunnin välein siellä jokin elänryhmä esiintyi: me katseltiin ensin pingviinien ruokintahetkeä ja sitten merileijonien kouluttamista. Mun suosikkeja merenelävistä on mustekalat, joita ei harmikseen nähty akvaariossa yhtäkään. Yhdessä kopissa sellainen olisi ollut, mutta se oli piiloutunut niin syvälle kivenkoloonsa ettei edes lonkeronpäätä näkynyt. 

 

Jo lentolippuja varatessa Janne teki selväksi, että hän lähtee mielellään vuorille kunhan ylös ja alas pääsee jollain muulla tavalla kuin omilla jaloilla. Mentiin siis sunnuntaina gondolihissillä 643m korkeuteen Mount Ulriken -vuorelle, jonka huipulla maassa oli lunta ja tuuli puhalsi voimalla joka suunnasta. Yhdeltä laidalta näki kaupungin yli ja toisessa suunnassa siinsi vuoria horisonttiin asti. Aurinko pilkahteli pilvien raoista ja sinistä taivastakin oli maisemassa. Tämä oli ehdottomasti reissun kohokohta!

Toisena vuoriseikkailuna oli maanantai-iltana Mount Fløyen, jonne pääsi funikulaarilla. Ja kyllä, täällä funikulaari, Fløibanen, toimi sujuvammin kuin serkkunsa Turun Kakolassa. Ajoitettiin reissu siten, että päästiin näkemään reissun viimeinen auringonlasku vuorilta. Vuorella vapaana hengailivat myös vuohet, jotka tyynesti ottivat ihailun ja huomion vastaan. Ylhäällä oli myös leikkipuistoa, ravintolaa, näköalapenkkejä ja ilmeisesti hieman syvemmällä metsässä myös jonkinlainen järvi. Funikulaari lähti ja palasi keskustasta, matkalla pysähtyen parille välipysäkille. Näppärä ja kiva kohde tämäkin!

Tässä vielä aavistuksen nopeutettu video funikulaarimatkasta:

Päivät vierähtivät silmänräpäyksessä, mutta onneksi ehdittiin nähdä ja kokea kaikki mitä oltiin etukäteen suunniteltukin. Reissusuunnitelmista itselle oli ehkä tärkeimpiä ne vuoret, eipä sitä tarvinnut kuin kerran Alpeilla käydä niin johan on ihan koukussa vuoristomaisemiin. Bergenin lentokentällä lähtötunnelmissa toiselle meistä tuli halu ja tarve käydä shoppailemassa taxfree-hintaisia ripsivärejä, joten poikettiin lentokentällä muutaman putiikin kautta ennen koneeseen nousemista. Jälleen paluumatkalla saadaan ihailla lentokoneen ikkunasta, kuinka vuoria on niin pitkälle kuin silmä kantaa. Niiden välissä on vuonoja ja rannoilla kaupunkeja, onkohan siellä joku vuori jolla kukaan ei ole koskaan käynyt?

 

Fun fact minusta: tykkään enenmmän antaa lahjoja kuin saada lahjoja

Heini