28. Lasagnea Pikku-Ahvenistolla

Aina kun me lähdetään kaverini Katariinan kanssa retkelle, me mennään sinne eväät edellä. Valitaan kokeiluun joku hyvältä kuulostava retkiruoka, ja kyytipojaksi tottakai jälkkäriä. Me terveydenhoitajina ammattitaitoisesti tiedetään, että jos jossain reseptissä on kermaa ja sokeria niin se todennäköisesti on hyvää ja kokeilemisen arvoista! Otettiin siis testiin Instasta bongattu yhden kattilan lasagne ja lähdettiin kohti Pikku-Ahveniston laavua. 

Piiiiiitkän ja vaiheikkaan pohtimisen jälkeen ostin ensimmäisen oman retkikeittimeni. Tähän asti on pärjätty lainailemalla milloin partiosta milloin kavereilta, varmaan kaksi vuotta olen puhunut että kyllä mä sen oman keittimen ostan. Nyt lähti kaupasta mukaan tuttu ja turvallinen Trangia, siihen voi luottaa. Valitsin perinteisen mallin sijaan pienemmän keittimen, samat hyvät ominaisuudet kuin isommassa mutta se painaa vähemmän ja vie repusta noin litran vähemmän tilaa. Siinä tuli mukana kaksi litranvetoista kattilaa sekä paistinpannu. Jossain vaiheessa pyörittelin ajatusta pienestä kaasukeittimestä joka asetetaan suoraan kaasupullon päälle, mutta päädyin kuitenkin Trangiaan sen monien hyvien ominaisuuksien vuoksi: tähän samaan settiin saa sekä spriipolttimon että kaasupään, ja tuulensuoja polttimon ympärillä on vaihtelevassa säässä korvaamaton. Suojaksi ompelin vielä tällaisen hellyyttävän oravakankaisen pussin, Janne-parka vietti kanssani kangaskaupassa puolisen tuntia etsien tätä täydellistä kangasta. 

Matka parkkipaikalta laavulle oli todella lyhyt. Istuttiin ulkona pöydän ääreen ja viriteltiin lasagnet tulille. Alkuperäinen ohje oli tosiaan Instagramista bongattu, yhden ruotsalaisen retkeilijän vinkki. Pienellä pohdiskelulla saatiin kielitaitomme taipumaan reseptiin ja löydettiin edes jokseenkin oikeat ainekset mukaan retkelle. Määrät meillä heitti jonkin verran alkuperäisestä ohjeesta, mutta tuli ihan todella hyvää!

Ensin laitettiin kiehumaan pari desiä vettä, ja siihen sopivasti lasagnelevyjä. Niiden hieman pehmetessä lisättiin about 3 desin purkki ruokakermaa, kasvisliemikuutio ja fiiliksen mukaan mausteita. Puolitettiin kirsikkatomaatteja sekä hienonnettiin sipulia ja valkosipulia ja heitettiin keitoksen sekaan. Lopuksi vielä parmesan-juustoa koko komeuden päälle ja ääntä kohti! Todella helppoa ja kaiken sai tehtyä tuossa yhdessä kattilassa, mikä mukavasti minimoi myös tiskin määrän. 

Kesken kokkailujen alkoi taivaalta tippumaan vesipisaroita, mitkä ajoivat meidät laavun suojiin ruokailemaan. Kun lautaset olivat tyhjät, jatkettiin me kierrosta järven ympäri ihaillen jo hämäräksi kääntyvää iltaa (kello kuusi, että ilta ja ilta) ja rannoilla seisovien puiden ruskaa. Järvi oli nopeasti kierretty, ja vielä ennen autoon istumista keiteltiin jälkkäriksi kinuskia ja paistettua banaania, tuttu resepti jo kesän retkeltä.

Fun fact minusta: mulla on uusi ihana anorakkimallinen talvitakki tälle syksylle

Heini